Zaroum

Lettrismiä ja kuvarunoja. - Värit: punainen ja musta. Kielet: englanti, ranska ja saksa. - Numeroitu kappale, ex. 616 /1000.

Tiiviiseen muotoon pakatusta ”zaroum” -kirjasta löytyy 149 minimalistista ajatuskuviota, käsin ja kirjoituskoneella kirjoitettuina. Yksinkertaisilla piirroksilla täydennetyt ajatuskuviot ja jaettu alaotsikoihin zaroum afrique, zaroum musique, zaroum berlin, zaroum athina, zaroum cosmique & orientation. Zaroum -kielikuvioissa on käytetty englantia, saksaa ja ranskaa ja ne liikkuvat laajoilla alueilla – vakavista filosofisista teemoista abstrakteihin – mutta myös koomiset sanaleikit saavat osansa. (20.12.2001 Muu galleria)

Lue lisää...

Yhden ensimmäisistä ”Zaroum” -kappaleista kirjoitin italialaisen lehden, La Repubblican,  päälle: ANSWER THIS QUESTION CAREFULLY

° YES ° NO

Leikkasin irti, kehitin ja naulasin sen seinälle enkä voinut lopettaa
ihmettelemästä kysymystä.
Pitkulaisessa lapussa lukee:

HAVE YOU BEEN TO GREECE

Silloin olin aloittanut filosofian opinnot Frankfurtin yliopistossa ja inspiroituneena uudenlaisesta kielenkäytöstä (”Das Nichts ist was es nicht ist”; ”das Sein ist das Sein des Seienden”) aloin kokeilla muistiinpanojen kanssa. Toisessa pitkulaisessa lapussa yritin kerrata ”I am” nähdäkseni mitä tapahtuu jos yrittää muuttua mutta on edelleen itsensä. Onnistui seitsemän kertaa:

i am what i am what i ami a mia mi ami a miami amen

Myöhemmin etsin nimet kappaleille ja keräsin kaikki kirjaimet joista pidin. Siitä tuli ensin ”KRAZOUM”, sitten ”ZAROUM”. Vasta myöhemmin olen saanut tietää venäläisisten futuristien ”zaum”ista joka eroaa ranskan kielen vastaavasta sanasta vain yhdellä kirjaimella: ”zaoum”.

Pidin paljon Dada- ja Fluxus-liikkeistä, Arthur Køpckestä, Thomas Schmitistä, Diter Rotista ja Marcel Duchamp’istä sekä eräästä lahjaksi saamastani John Cage’in kirjasta (NACHTCAGETAG) nimirunoineen ja makrobiootisten resepteineen.

Kun lisää kappaleita alkoi syntyä, ompelin luonnoskirjan. zaroum-kirja, joka sitten painettiin, muistuttaa ulkonäöltään paljon luonnoskirjaani. Molemmat ovat mustia ja nimet istuvat pienessä valkoisessa laatikossa sivujen reunalla. Luonnoskirjassa oli sen lisäksi oranssinen liimanauha, johon oli painettu numero 29 – sillä numerolla oli kuulokepussi kiinnitetty Johannesburgin lennolla. 29 on ollut erikoinen numero minulle; ”yes/no”-kappale esimerkiksi on kirjoitettu 29./30. marraskuun 1992 ’Repubblica’-numeron sivun 29 kääntöpuolelle.

Se että olen syntynyt yhdessä maassa, kasvanut toisessa ja elän nyt vanhempieni kotimaassa, on pakottanut minut tulemaan tietoiseksi eri kielten läsnäolosta ja eri tavoista nähdä asioita. Vanhempani puhuivat yhtä kieltä toisilleen, toista kieltä minun ja siskoni kanssa ja siskoni ja minä puhuimme kolmatta kieltä keskenämme. Naapurimme, ’toiveperheemme’, olivat kotoisin Italiasta. Tuloksena oli jatkuva meitä ympäröivä sekoitus eri ääniä. Kielet liittyivät eri elinympäristöihin, tiettyihin tunnelmiin (esim. vanhempani vaihtoivat ”salakielelleen” kun he halusivat keskustella asioista joita he eivät haluneet meidän ymmärtävän), kaoottiseen mutta lämpöiseen italialaiseen taloon, tai turvallisuuteen (kuten kun äitini luki ruotsalaisia kirjoja). Oli jännittävää että samanlaisilla sanoilla/ äänillä voisi olla erilaisia tarkoituksia.

Zaroum-kappaleet on suurelta osaltaan kirjoitettu englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, niin kuin ne alunperin syntyivät. Jotkut ovat mahdottomia kirjoittaa toisella kielellä kuten soho-kappale; on toki myös muutamia suomalaisia, kreikkalaisia, espanjalaisia, italialaisia ja jos haluaa, ruotsalaisia sanakappaleitakin.

SOHOSOHO
OHOSOHOS
SOHOSOHO
OHOSOHOS
SOHOSOHO

oh so (soho piece)

(Heidi Johanssonin artikkeli Pajazzossa nro 5)


Ulkoasu:
40 s. : kuv. ; 22 cm

Sijainti:
HelMet-kirjasto